Testing and measurement services

The exercise and well-being testing station is
located at Joensuu Areena, and its operations
expand throughout the province with the help of
various mobile services. The goal is to offer testing
and measurement services, from low-threshold
performance mapping to the performance-
measuring tests required by competitive and elite
sports.

With the help of accurate results obtained from
testing and measurement services, it is possible to
measure, monitor and promote the well-being and
functional capacity of the residents of the province.
To support exercise and sports, accurate data
enables monitoring the effectiveness of training
programs and optimizing training. Testing and
measurement services consist of various fitness
tests, strength, speed and load measurements, as
well as functional capacity mapping, all the way to
services that promote rehabilitation.

The invested equipment includes various aerobic
equipment, gym equipment, power and speed
monitors, bicycle ergometers, equipment suitable
for movement analysis and, for example, a mat
suitable for skating skiing. With the investments,
Joensuu Areena's training environment will become
even more diverse.

testaaminen

Indirect oxygen uptake tests

Skiing on the skate treadmill
Running on the treadmill
Bicycle ergometer
Ski ergometer
Rowing ergometer
Running tests on the track
Walking tests on the terrain and on the track

Direct oxygen uptake tests

Skiing on the treadmill
Running on the treadmill
Bicycle ergometer
Skiing, running on the track and cross-counrty

Threshold tests

Field lactate tests
On the treadmill, PP-ergo, on the trach, off-road

Speed tests

Running (fixed cells at the testing station, skiing and skating (portable speed measurement)
Various jump tests (chip, cell and power plate measurements)

Motion analysis

Optogait (walking and running analysis system)
Simi motion capture system (8 cameras)
Intake sensors(measurement of speed, direction of movement, acceleration)

Maximum strenght tests

All maximal strength tests, with repetition loads
No static force measurements

Speed force tests

All speed power tests, with repetition loads (speed=ms, power=W and force=N)

Endurance strenght tests

All repetition max testing

Measuring anaerobic performance

MAST
MART
CONCON
Running and jumping tests performed on the field

Testing mobility, balance and skill

testlabin testit

Epäsuorat kestävyystestit

Mittaustapa:

Epäsuorat testit arvioivat kestävyyskuntoa käyttämällä välillisiä mittauksia, kuten syke, juoksumatka tai aika.

Testit eivät vaadi erityisiä laitteita ja ne voidaan suorittaa kenttäolosuhteissa.

Tarkkuus:

Vähemmän tarkkoja kuin suorat testit, mutta käytännöllisiä ja helposti toteutettavia.

Tulokset perustuvat kaavoihin ja arvioihin, jotka on johdettu suuresta määrästä dataa.

Tarvittaessa testeihin voidaan yhdistää laktaattimittaus, joka parantaa testin tarkuutta

Tasotestit: Pyörä, soutu, juoksu, hiihto:

Pyöräergometrillä suoritettavassa tasotestissä kuormitusta lisätään asteittain määräajoin. Urheilija polkee kuntopyörällä, ja sykettä, tehoa ja muita fysiologisia muuttujia seurataan. Testi päättyy uupumukseen tai ennalta määrätyn maksimitason saavuttamiseen. Tulokset auttavat arvioimaan aerobista ja anaerobista kapasiteettia.

Soutuergometrillä tehtävässä tasotestissä vastusta lisätään asteittain määräajoin. Urheilija soutaa ergometrillä, ja sykettä sekä tehoa mitataan jokaisen tason aikana. Testi jatkuu uupumukseen asti tai ennalta määrättyyn maksimitasoon. Tulokset tarjoavat arvion urheilijan kestävyyskunnosta ja anaerobisesta kynnyksestä.

Juoksumatolla suoritettavassa tasotestissä juoksunopeutta ja/tai kaltevuutta lisätään asteittain määräajoin. Urheilija juoksee juoksumatolla, ja sykettä sekä nopeutta seurataan jokaisen tason aikana. Testi jatkuu uupumukseen asti tai ennalta määrättyyn maksimitasoon. Tulokset auttavat arvioimaan aerobista kapasiteettia ja kynnysarvoja.

Hiihtoergometrillä tehtävässä tasotestissä vastusta tai vauhtia lisätään asteittain määräajoin. Urheilija hiihtää ergometrillä, ja sykettä sekä tehoa mitataan jokaisen tason aikana. Testi päättyy uupumukseen tai ennalta määrättyyn maksimitasoon. Tulokset tarjoavat tietoa urheilijan kestävyyskunnosta ja anaerobisesta kynnyksestä.

Concon: Conconi-testi arvioi urheilijan anaerobista kynnystä sykkeen ja kuormituksen välisen suhteen perusteella. Testi suoritetaan lisäämällä juoksunopeutta tai pyöräilyvastusta asteittain, ja sykettä mitataan jokaisen lisäyksen jälkeen. Tulokset analysoidaan piirtämällä graafi kuormituksen ja sykkeen suhteesta, josta etsitään kohta, jossa sykkeen nousu muuttuu epälineaariseksi, mikä vastaa anaerobista kynnystä. Testi päättyy kevyen jäähdyttelyn jälkeen.
Pienimattotesti: Pieni mattotesti arvioi aerobista kuntoa epäsuorasti sykkeen ja juoksumatolla tehdyn kuormituksen perusteella. Testissä urheilija juoksee tai kävelee juoksumatolla tietyillä nopeuksilla ja kaltevuuksilla, ja syke mitataan jokaisen kuormitusvaiheen jälkeen. Testin aikana kuormitusta lisätään asteittain, kunnes urheilija saavuttaa maksimisuoritustasonsa. Tulokset analysoidaan sykkeen ja kuormituksen suhteesta, mikä antaa arvion maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO2 max). Testi päättyy kevyen jäähdyttelyn jälkeen.
UKK kävelytesti (6 min ja 2 km): 6 minuutin kävelytesti arvioi kestävyyskuntoa mittaamalla, kuinka pitkän matkan henkilö pystyy kävelemään kuudessa minuutissa. Testissä henkilö kävelee mahdollisimman nopeasti tasaisella radalla tai tiellä 6 minuutin ajan. Kävelty matka mitataan testin päättyessä. Tulokset antavat arvion kestävyyskunnosta ja niitä voidaan käyttää erityisesti ikääntyneiden tai kuntoutujien kunnon seurantaan.
2 km kävelytesti arvioi kestävyyskuntoa mittaamalla, kuinka nopeasti henkilö pystyy kävelemään 2 kilometrin matkan. Testissä henkilö kävelee mahdollisimman nopeasti tasaisella radalla tai tiellä 2 km matkan. Testin aikana mitataan aika ja syke testin päättyessä. Tulokset analysoidaan syke- ja aikatietojen perusteella, mikä antaa arvion maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO2 max). Testi sopii hyvin eri-ikäisille ja -kuntoisille henkilöille.
Cooperin testi: Cooperin testi arvioi kestävyyskuntoa mittaamalla, kuinka pitkän matkan henkilö pystyy juoksemaan tai kävelemään 12 minuutissa. Testissä henkilö juoksee tai kävelee mahdollisimman nopeasti tasaisella radalla tai tiellä 12 minuutin ajan. Testin päättyessä mitataan juostu matka. Tulokset antavat arvion maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO2 max) ja kestävyyskunnosta, ja niitä voidaan käyttää eri-ikäisten ja -kuntoisten henkilöiden kunnon arviointiin ja seurantaan.
Piip-testi: Cooperin testi arvioi kestävyyskuntoa mittaamalla, kuinka pitkän matkan henkilö pystyy juoksemaan 12 minuutissa. Testissä henkilö juoksee mahdollisimman nopeasti tasaisella radalla tai tiellä 12 minuutin ajan, ja juostu matka mitataan. Tulokset antavat arvion maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO2 max) ja kestävyyskunnosta. Testi on helppo toteuttaa ja sopii eri-ikäisille ja -kuntoisille henkilöille.

Suorat kestävyystestit

Mittaustapa:

Suorat testit mittaavat suoraan fysiologisia parametreja, kuten hengityskaasuja (hapenotto ja hiilidioksidin tuotanto) tai veren laktaattipitoisuutta.
Testien aikana käytetään erityisiä laitteita, kuten hengityskaasuanalysaattoreita ja laktaattimittareita.
Suora VO2 max -testi: Mittaa maksimaalista hapenottokykyä hengityskaasujen perusteella.
Laktaattitesti: Mittaa veren laktaattipitoisuutta eri kuormitustasoilla anaerobisen kynnyksen määrittämiseksi.
Respiratory Exchange Ratio (RER) -testi: Mittaa hengityskaasujen vaihtosuhdetta.
Ventilatory Threshold (VT) -testi: Määrittää ventilaatiokynnykset.

Tarkkuus:

Erittäin tarkkoja ja luotettavia mittauksia, jotka antavat yksityiskohtaisia tietoja urheilijan kestävyyskunnosta ja fysiologisesta kapasiteetista.

Toteustus:

Suora kestävyystesti mittaa maksimaalista hapenottokykyä (VO2 max) hengityskaasuanalyysin avulla. Testi suoritetaan hengityskaasuanalysaattorilla, hengitysmaskilla ja ergometrillä (juoksumatto, pyöräergometri tai hiihtoergometri). Ensin tehdään kevyt lämmittely (10-15 minuuttia). Testi alkaa maltillisella vauhdilla, ja kuormitusta lisätään asteittain. Hengityskaasuja ja sykettä mitataan koko testin ajan. Testi jatkuu uupumukseen asti. Tulokset analysoidaan, ja niistä saadaan VO2 max ja anaerobinen kynnys. Testin jälkeen suoritetaan kevyt jäähdyttely, ja tuloksia käsitellään urheilijan kanssa.

Nopeuskestävyys

Nopeuskestävyystestit mittaavat urheilijan kykyä ylläpitää suurta tehoa ja nopeutta toistuvissa korkean intensiteetin suorituksissa. Mittaustapoihin kuuluvat ajan ja matkan mittaus, sykkeen ja tehon seuranta sekä veren laktaattipitoisuuden mittaus.
Testien tarkkuus riippuu mittalaitteiden laadusta, testin standardoinnista, urheilijan motivaatioista ja testin toistettavuudesta.
MAST (Maximal Aerobic Speed Test) juosten ja hiihtäen mittaa maksimaalista aerobista nopeutta (MAS) ja arvioi urheilijan aerobista kapasiteettia. Testi alkaa 10-15 minuutin kevyellä lämmittelyllä. Tämän jälkeen kuormitusta lisätään asteittain, joko nopeutta tai vastusta lisäämällä, kunnes urheilija ei enää pysty ylläpitämään lisääntynyttä kuormitusta. Testin aikana mitataan matka ja aika jokaisen lisäyksen jälkeen, ja sykettä voidaan mitata lisätietojen saamiseksi. Tulokset perustuvat nopeuden ja matkan perusteella laskettuun MAS-arvoon, joka tarjoaa tärkeää tietoa urheilijan aerobisen kapasiteetin tasosta.
MART (Maximal Anaerobic Running Test) mittaa maksimaalista anaerobista kapasiteettia ja nopeuskestävyyttä. Testi alkaa 10-15 minuutin kevyellä lämmittelyllä. Tämän jälkeen suoritetaan useita lyhyitä, maksimitehoisia juoksuja (esimerkiksi 20 sekuntia), joita seuraa lyhyet palautumisajat (esimerkiksi 100 sekuntia). Jokaisen suorituksen aikana mitataan juoksunopeus ja syke. Tulokset perustuvat suoritusten aikana mitattuun maksimaaliseen tehoon ja kokonaistehoon, joka antaa tärkeää tietoa urheilijan anaerobisesta kapasiteetista ja nopeuskestävyydestä.
NOKE-testi mittaa nopeuskestävyytden suorituskykyä. Testi alkaa 10-15 minuutin kevyellä lämmittelyllä, joka sisältää juoksua ja dynaamisia venytyksiä. Testin aikana suoritetaan kolme 30 sekunnin maksimijuoksua, joiden välillä on 30 sekunnin palautus. Kolmen vedon jälkeen pidetään 2 minuutin palautus ennen seuraavaa sarjaa. Mittauksissa käytetään ajanottolaitetta ja sykemittaria (valinnainen). Juoksun aikana mitataan matka ja kirjataan ylös jokaisen vedon jälkeen. Testin jälkeen suoritetaan kevyt jäähdyttely, kuten hölkkä ja venyttely, 5-10 minuutin ajan. Tulokset analysoidaan laskemalla kunkin vedon aikana saavutettu matka ja vertaamalla niitä toisiinsa. Näin arvioidaan nopeuskestävyyttä ja suorituskyvyn muutoksia testin aikana. Mahdolliset syketiedot voivat tarjota lisäinformaatiota urheilijan palautumisesta ja anaerobisesta kapasiteetista.

Nopeustestit

Mittaustavat:

Nopeustestaamiseen käytetään useita erilaisia menetelmiä urheilijan suorituskyvyn arvioimiseksi
Yleisimpiä testejä ovat lyhyet sprintit. Näillä testeillä mitataan urheilijan maksiminopeus ja kiihdytyskyky. Suorissa testeissä urheilija juoksee täysillä tietyn matkan, ja aika otetaan tarkasti ylös.
Nopeustestien aikana ajanotto voidaan suorittaa manuaalisesti sekuntikellolla tai tarkemmin elektronisilla ajanottolaitteilla.
Elektroniset laitteet tarjoavat tarkemman ja luotettavamman mittauksen, koska ne eliminoivat inhimilliset virheet.
Tutkat ja nopeuskamerat tarjoavat reaaliaikaista dataa urheilijan tai pelivälineiden nopeudesta ja auttavat analysoimaan suorituskykyä yksityiskohtaisesti.
Videoanalyysi voidaan analysoida myöhemmin suorituksen jälkeen, jolloin saadaan tietoa urheilijan askelpituudesta, -frekvenssistä tai yleisestä teknisestä suorittamisesta.
Tarkkuus:
Nopeustestausten tarkkuus vaihtelee käytettyjen menetelmien mukaan
Suorat testit tarjoavat hyvin tarkkoja ja luotettavia tuloksia, erityisesti kun ajanotto suoritetaan elektronisilla laitteilla. Ne mittaavat suoraan urheilijan kykyä liikkua nopeasti ja kiihdyttää tietyn matkan aikana.
Elektroniset ajanottolaitteet ja tutkat ovat erittäin tarkkoja ja vähentävät inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Näiden laitteiden avulla saadaan täsmällisiä mittauksia, jotka ovat välttämättömiä suorituskyvyn yksityiskohtaisessa analysoinnissa.
Videoanalyysi mahdollistaa urheilijan suorituksen yksityiskohtaisen tarkastelun ja tarjoaa visuaalista palautetta, joka on hyödyllistä harjoittelun optimoinnissa.
Kiinteillä kennoilla tai Freelapilla tehtävät Sprinttitestit mittaavat urheilijan maksiminopeutta ja kiihdytysnopeutta lyhyillä matkoilla, mikä on tärkeää monissa urheilulajeissa. Testit sisältävät erimittaisia vetoja sekä lentävällä lähdöllä tehtäviä maksiminopeuden testejä. Ajanotto alkaa lähtösignaalista ja päättyy maaliviivan ylitykseen (tai lentävässä testissä kun urheilija on saavuttanut maksiminopeuden). Näiden testien avulla valmentajat ja urheilijat voivat seurata nopeuden kehitystä, suunnitella harjoittelua ja tunnistaa parannusalueita.
DynaSpeediä voidaan käyttää vertikaalisen juoksunopeuden harjoittamiseen tai mittaamiseen. Juoksijaan kiinnitetään vaijeri ja laite ohjelmoidaan joko vastustamaan juoksijaa (resistanssi) tai auttamaan juoksijaa (ylinopeusjuoksu). Lisäksi laitteella voidaan tehdä mittauksia, jotka arvioivat voiman ja nopeuden suhdetta sekä voiman vaikutusta sprinterin tehoon ja nopeuteen. Näin DynaSpeed mahdollistaa tehokkaan harjoittelun ja suorituskyvyn analysoinnin.
Optogate mittaa horisontaalista voimantuottoa, askelkontaktia ja askelfrekvenssiä juoksuharjoituksissa. Se hyödyntää valokennoja ja optisia antureita tarkan datan keräämiseksi juoksijan liikkeistä. Näiden mittausten avulla urheilijat ja valmentajat voivat analysoida juoksutekniikkaa ja suorituskykyä, mikä auttaa optimoimaan harjoittelua ja parantamaan tuloksia.
Tutkalla tehtävät nopeustestit urheilussa tarjoavat tarkkoja ja reaaliaikaisia tietoja urheilijoiden suorituksista, mikä auttaa optimoimaan harjoittelua ja parantamaan kilpailusuorituksia. Käyttökohteita ovat juoksulajit, jalkapallo, jääkiekko, baseball, pesäpallo ja tennis, joissa mitataan esimerkiksi pelaajien nopeuksia ja pallojen tai kiekkojen nopeuksia. Testit tarjoavat tarkkuutta, reaaliaikaista palautetta, suorituskyvyn seurantaa ja motivaatiota.

Voimamittaukset

Mittaustavat:

Voimatestejä toteutetaan käyttämällä erilaisia laitteita, kuten dynamometrejä, voimalevyjä ja isokineettisiä laitteistoja, sekä manuaalisia testejä; näissä mittauksissa urheilija suorittaa erilaisia liikkeitä, kuten painamista, vetämistä, hyppyjä tai kyykkyjä, ja laitteet rekisteröivät tuotetun voiman tarkasti.

Tarkkuus:

Voimatestien tarkkuus varmistetaan säännöllisellä laitteiden kalibroinnilla, standardoiduilla mittausprotokollilla, toistettavilla mittauksilla ja laadukkailla mittauslaitteilla.

Liikenopeuden ja tehontuoton mittaukset: Enode Pro mittaa maksimaalista voimaa, voimakestävyyttä, reaktiovoimaa ja lihastasapainoa langattomilla antureilla harjoitusvälineissä, kun taas Vitruve mittaa eksentristä ja konsentrista voimaa sekä liikkeen tehoa ja nopeutta lineaarisella transduktorilla, joka kiinnitetään urheilijaan tai välineeseen.

Maksimivoimatestaus: Mittaa suurimman voiman, jonka urheilija pystyy tuottamaan yhdellä toistolla, kuten maksimaalinen kyykky- tai penkkipunnerrus. Tavoitteena on selvittää urheilijan voiman ykkösrasituskyky.

Kestovoimatestaus: Arvioi voiman ja kestävyyden yhdistelmää toistamalla tietty kuorma useita kertoja, kuten kyykkyä tai penkkipunnerrusta useilla toistoilla. Tavoitteena on arvioida lihaksen kestävyyttä ja kykyä ylläpitää voiman tuottoa pitkän ajan kuluessa.

Vert-anturi mittaa urheilijan vertikaalista (reaktiivinen voimantuotto) suorituskykyä useilla eri parametreilla. Se seuraa hyppyjen korkeutta (senttimetreinä tai tuumina), kiihtyvyyttä (metreinä sekunnissa tai g-voimina), asennon muutoksia (kulmina tai asteina), voiman tuotantoa ja laskeutumisen voimaa (Newtonina), sekä hyppyjen määrää. Lisäksi Vert-anturi mittaa ilma-aikaa, ponnistusvoimaa, ponnistuksen aikaa, korkeusjakaumaa ja kumulatiivista korkeutta.

Voimalevyillä mitattavissa testeissä saadaan dataa alaraajojen voiman suuruudesta, voiman jakautumisesta jaloille, kosketuspinnan aikapisteistä sekä liikkeen kiihtyvyydestä ja jarrutusvoimista, mikä auttaa arvioimaan tasapainoa, voimantuottoa ja liiketekniikan tehokkuutta.